Ehtona on kuitenkin, että koulutus tai harjoitus liittyy välittömästi Suomen puolustamiseen ja että kyseessä on Suomen lähialue.

SEN SIJAAN VARUSMIEHILLE lähtö ulkomaankeikoille olisi edelleen vain vapaaehtoisuuteen perustuvaa.

Vielä lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa ehdotettiin, että myös varusmiehiltä poistettaisiin vaatimus omasta suostumuksesta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että koska harjoitusmäärät kasvavat, myös byrokratian määrä kasvaa.

- Ennakkokirjallisten suostumusten tekeminen tuhansille ja tuhansille, Häkkänen kuvaili STT:lle torstaina.

Häkkäsen mukaan tulevina vuosina arvioidaan, tarvitseeko käytäntöä muuttaa vielä myös varusmiesten kohdalla.

MINISTERI vaikuttaa luottavan siihen, ettei vapaaehtoisten lähtijöiden löytäminen tuota ongelmia.

- Lähtökohtaisesti yleensä varusmiehet ja reserviläiset pitävät maa- ja merirajat ylittäviä harjoituksia, jotka liittyvät välittömästi Suomen puolustukseen, hyvinä ja perusteltuina, Häkkänen sanoi.

Esityksessä ulkomailla tapahtuvan koulutuksen tai harjoituksen lyhytaikaisuuden vaatimus poistettaisiin.

Turvallisuusympäristön muuttumisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan arkipäiväistymisen vuoksi ulkomailla suoritettavan palveluksen kestoon tarvitaan lisää harkinnanvaraisuutta.

Muutos ei kuitenkaan sellaisenaan merkitse, että esimerkiksi harjoitusten kestot pidentyisivät.

EDUSKUNNALLE torstaina annetussa esityksessä hallitus ehdottaa myös, että kaikille asevelvollisille tulee kertausharjoitusten enimmäismääräksi samat 200 päivää.

Tähän asti esimerkiksi miehistön rivijäsenille maksimi on ollut vain 80 ja erikoiskoulutetuille 150 vuorokautta. Aliupseereita ja upseereita on voinut reservissä kertauttaa 200 vuorokauden verran.

Muutosten tavoitteena on hallituksen mukaan varmistaa, että Suomi kykenee entistä paremmin toteuttamaan Naton jäsenyyteen liittyvät tehtävät.

Teksti: STT / Saila Kiuttu, Emmi Tilvis